Tässä on taas muutamana päivänä pyörinyt päässä kaikennäköstä miehiin liittyvää shittiä.... Toisaalta sitä kaipaa turvallista ja vakiintunutta suhdetta, toisaalta pelkkä ajatuskin parisuhteesta ahdistaa.......

Mä oon ollu sinkkuna kohta vuoden. Ja kaipaan elämään edelleen jännitystä. Siitä en haluu luopua mistään hinnasta! Se jännitys mikä parisuhteessa laantuu sen alkuhuuman jälkeen. Lopulta jännittävä tekeminen yhdessä, on kaupassa käynti ja extreme seksi tarkottaa seksiä sohvalla sängyn sijaan. JES!!! Thanks but no thanks. Minä ja vakavat miessuhteet ei nykyään enään mahduta samaan lauseeseen...

Sinkkuna olemisessa on se huono puoli että törmää joskus oikeen todellisiin vitun lottovoittoihin... Naisellakin kun on tarpeensa. "Katkaravut" yms ei paljo jälkiä jätä elämään...... (Paitsi ehkä traumoja X) Sit kun taas loytää jotain täydellistä siinä mielessä, niin sitä ei toisaalta halua menettää, mutta samalla pelkää sitä että rupee tunteen liikaa sitä ihmistä kohtaan. Ja sen seurauksena homma menee puihin jomman kumman toimesta. Tai pahimmassa tapauksessa siihen tylsään suhteeseen!

Joten mitä sitä pitäs tehä? Mennä suosiolla nunnaluostariin ja elää loppuelämänsä selibaatissa?

On tää naisen elämä vaan vaikeeta! :D Välillä käy mielessä et voi kun olis mies. Vois antaa palaa mitenkä päin vaan ja kaverit taputtelis selkään et "Hyvä jätkä!" Mut nainen saa sellasesta toiminnasta lutkan maineen. Niin reilua, niin reilua...

Asiasta moottorisahaan... Oon huomannu omissa kirjotuksissa sen et kirjotuksen aihe on hyvä, mut ulosanti on paska ja erittäin sekava. Miksi ihmeessä ei osaa kirjottaa asiaa niinkun sitä on päässään fiksusti miettiny? Vaikeeta! No onneks mulla on vaan ne kaikki 2 lukijaa :D (Jotka molemmat tuntee mut hyvin.) Pahoittelut sekavista kirjotuksista heille. :)